Aleksanteri Julius Tomminpoika Kivimäki, joka tunnettiin verkossa nimillä “Julius” ja “zeekill,” on tuomittu hakkeri, joka kärsii nyt vankeusrangaistustaan Suomessa.
Tällä hetkellä hän pysyy vangittuna, kun hänen valituksensa on vireillä Helsingin hovioikeudessa.
Hänen tarinansa on varhaisen pahamaineisuuden, rikosten eskaloitumisen ja lopulta tuomion tarina Suomen historian suurimmassa rikosjutussa.
Varhainen elämä ja ensimmäiset askeleet hakkerointiin
Vuonna 1997 Espoossa syntynyt Kivimäki kasvoi kiinnostuneena tietokoneisiin.
Teini-iässä hän nousi nopeasti hakkeripiireissä. Hänet tunnettiin osallisuudestaan Lizard Squad -ryhmään, joka toteutti häiritseviä kyberhyökkäyksiä vuonna 2014 PlayStation- ja Xbox-verkkoja vastaan.
Hän antoi jopa mediassa haastatteluja nimellä “Ryan,” nauttien pahamaineisuudesta.
Vuonna 2015 hänet tuomittiin noin 50 700 tietokonerikoksesta, joihin kuului bottiverkkojen käyttöä, palvelimien murtoja sekä valheellisia pommiuhkia ja “swatting”-hyökkäyksiä.
Yksi uhista pakotti American Airlinesin lennon ohjautumaan hävittäjäsaattueessa.
Koska hän oli alaikäinen, hän sai kahden vuoden ehdollisen rangaistuksen.
Eskalaatio: DDoS-hyökkäyksistä kiristykseen
Vuoteen 2018 mennessä Kivimäki oli siirtynyt suurempiin rikoksiin. Sinä vuonna hän murtautui psykoterapiapalvelu Vastaamon järjestelmiin, varastaen erittäin arkaluonteisia hoitotietoja 33 000 potilaalta.
Kun tietomurto paljastui vuonna 2020, hän vaati ensin klinikalta 370 000 euron lunnaita.
Kun vaatimus torjuttiin, hän alkoi lähettää viestejä suoraan potilaille, vaatien pienempiä maksuja, jotta heidän terapiamuistiinpanojaan ei julkaistaisi. Kymmenet uhrit maksoivat.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus kirjoitti vuoden 2024 tuomiossaan:
“Ruthless and very damaging, especially given the vulnerability of the victims.”
Takaa-ajo ja pidätys Ranskassa
Lokakuussa 2022, vuosien piilottelun jälkeen, Suomen poliisi lisäsi hänet Europolin etsityimpien listalle.
Vain kuukausia myöhemmin, helmikuussa 2023, hänet pidätettiin Pariisissa väärän henkilöllisyyden turvin. Hänet luovutettiin nopeasti Suomeen.
Historiallinen oikeudenkäynti
Vastaamo-tapauksesta tuli Suomen rikoshistorian suurin oikeudenkäynti uhrien määrällä mitattuna.
- Syytekohdat: törkeä tietomurto, törkeä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, törkeä kiristyksen yritys ja törkeä kiristys.
- Lukumäärät: noin 21 000 erillistä kiristysyritystä.
- Tuomio: 30. huhtikuuta 2024 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi hänet 6 vuoden ja 3 kuukauden vankeuteen.
Uhrien asianajaja Jenni Raiskio kertoi Helsingin Sanomille:
Ainakin muutama uhreista kuoli itsemurhaan vuodetuissa tiedostoissa olleiden arkaluonteisten tietojen vuoksi.
Elämä ennen rikoksia ja rikosten jälkeen
Ennen rikoksia Kivimäki nähtiin hiljaisena mutta lahjakkaana nuorena, joka vietti suurimman osan ajastaan tietokoneiden parissa.
Hänen ensimmäinen nousunsa julkisuuteen tuli kyberhyökkäysten ja teini-iän TV-esiintymisten kautta.
Kun hän siirtyi täysimittaiseen rikollisuuteen, tutkijoiden mukaan hän matkusteli Espanjassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Ukrainassa ja Arabiemiirikunnissa, usein asuen ylellisissä hotelleissa ja vuokra-asunnoissa.
Raporttien mukaan hän rahoitti elämäntapansa laajamittaisilla petoksilla sekä kryptovoitoilla.
Uhrien korvaukset ja yhteiskunnallinen vaikutus
Tietomurto tuhosi Vastaamon, joka meni konkurssiin vuonna 2021. Tuhannet uhrit hakevat nyt korvauksia Valtiokonttorin kautta.
Standardikorvaukset on asetettu välille 500–1 500 euroa, mutta jotkin tuomioistuimet ovat jo määränneet suurempia summia — yksi päätös antoi 7 000 euroa yhdelle uhrille.
Tapaus pakotti lainsäätäjät vahvistamaan tietoturvalakeja ja siitä tuli käännekohta Suomen kyberturvallisuustietoisuudessa.
Valitus ja nykytilanne
Elokuussa 2025 Helsingin hovioikeus aloitti käsittelynsä. Hänen asianajajansa pyysi vapauttamista tai matkustuskieltoa vangitsemisen sijaan, väittäen että Kivimäki oli ollut vangittuna jo 31 kuukautta.
Oikeus hylkäsi pyynnön rikosten vakavuuden vuoksi.
Kyberrikollisuusasiantuntija Antti Kurittu kertoi Krebs on Securitylle:
“Tuomio oli odotetun kaltainen, tuntien suomalaisen oikeusjärjestelmän… hän tulee suorittamaan noin puolet rangaistuksestaan.”
Tämä tarkoittaa, että valituksen tuloksesta riippuen hän voisi olla ehdonalaiseen vapautumiseen oikeutettu vuonna 2026. Tällä hetkellä hän pysyy vangittuna.
Nimi, jota ei unohdeta
Aleksanteri Kivimäen rikokset jättivät jäljen paljon oikeussalia laajemmalle.
Uhrien trauma jatkuu; Suomelle tapaus oli kivulias oppitunti digitaalisesta haavoittuvuudesta.
Lisäten huomiota, Warner Bros. Discovery julkaisee docuserien Maxilla syyskuussa 2025 nimellä Most Wanted: Teen Hacker.
Uhriryhmät ovat kritisoineet sitä, koska pelkäävät sen ihannoivan rikollista, mutta tuottajat vakuuttavat painopisteen olevan uhrien tarinoissa.
Nyt Kivimäki istuu vankilassa, hänen nimensä on nyt synonyymi Suomen historian synkimmälle tietorikokselle.
Hänen kohtalonsa lepää hovioikeuden käsissä — ja hänen tekojensa arvet kestävät paljon pidempään kuin hänen tuomionsa.
