Suomalainen teollinen muotoilija, kuvanveistäjä ja elokuvantekijä Stefan Lindfors, 63, syntynyt Maarianhaminassa, Ahvenanmaalla, on yhä yksi Suomen omaperäisimmistä luovista äänistä.
Hänet tunnetaan pelottomasta tavastaan yhdistää muotoilua, elokuvaa ja kuvanveistoa. Lindfors asuu ja työskentelee Helsingissä, jakaen aikansa studiotyön, julkisten taideteosten ja opetuksen välillä.
Hänellä on kolme lasta ja hän elää nykyään yksityistä elämää aiempien avioliittojensa jälkeen.
Juuret Ahvenanmaalla ja opinnot Turussa
Lindfors valmistui Åbo Katedralskolanista vuonna 1982 ja suoritti taiteen maisterin tutkinnon Taideteollisessa korkeakoulussa (nykyinen Aalto-yliopisto) vuonna 1988. Opinnot sisustusarkkitehtuurin ja huonekalumuotoilun parissa loivat pohjan uralle, joka ylitti pian kaikki luovan työn rajat.
“Muotoilun pitäisi yllättää ihmiset — jos se ei herätä sinua, se ei tee työtään,”
sanoi Lindfors, kun häneltä kysyttiin muotoilufilosofiastaan suomalaisessa design-podcastissa.
Läpimurto Milanossa
Kansainvälinen nousu alkoi vuonna 1988, kun hänen ensimmäinen valaisinteoksensa Scaragoo esiteltiin Milanon huonekalumessuilla ja myöhemmin saksalainen Ingo Maurer otti sen tuotantoonsa.
Hyönteismäinen lamppu teki Lindforsista hetkessä maailmankuulun ja symboloi Suomen uutta muotoilusukupolvea.
Sen jälkeen hän suunnitteli huonekaluja, valaisimia ja astioita tunnetuille suomalaisbrändeille kuten Arabia, Iittala, Marimekko ja Martela, yhdistäen rohkeita ideoita ja käytännöllisyyttä.
Hän suunnitteli myös vaatteita ja tekstiilejä, osoittaen luovuutensa rajattomuuden.
Siirtyminen elokuvaan ja musiikkiin
1990- ja 2000-luvuilla Lindfors laajensi työtään elokuvaohjaukseen ja mediataiteeseen. Hän ohjasi mainoksia Nokialle ja DNA:lle, jotka tunnettiin visuaalisesta tyylistään ja tarinankerronnastaan.
Hänen musiikkivideonsa nostivat hänet kansainväliseen tietoisuuteen, erityisesti yhteistyö HIM-yhtyeen kanssa — hän ohjasi videot kappaleisiin The Funeral of Hearts, Tears on Tape ja Into the Night.
Jälkimmäinen äänestettiin vuoden 2014 parhaaksi musiikkivideoksi amerikkalaisella musiikkialan verkkosivustolla.
“Työskentely muusikoiden kanssa antoi saman adrenaliinin kuin veistäminen — se on rytmin ja kaaoksen tasapainoa,”
kertoi Lindfors eräässä haastattelussa.
Julkiset taideteokset Suomessa
Lindforsin taidetta on nähtävillä eri puolilla Suomea. Hänen tunnetuimpia julkisia veistoksiaan ovat:
Cyclus Installation (1995, Vaasa)
Sun Wind (1999, Lapinlahti)
Seal (2012, yhdessä Saija Hairon kanssa, Naantali)
Hej Hylje (yhdessä Sanna Nybergin kanssa, Kemiönsaari)
Symbiosis (2014, Turku)
Lucius Alienus (2017, Parainen)
Ray (2022, Helsinki)
Jokainen teos yhdistää liikettä, valoa ja huumoria — tunnusmerkkejä Lindforsin tyylistä.
Plup-pullon kohu
Vuonna 2008 Lindfors suunnitteli Plup-vesipullon, jota markkinoitiin ympäristöystävällisenä tuotteena ja jonka myynnistä luvattiin lahjoittaa 10 prosenttia Itämeren suojeluun.
Kun kuitenkin kävi ilmi, ettei pulloa voinut kierrättää Suomen tavallisissa palautusautomaateissa, kampanjaa syytettiin “viherpesusta”.
“Tarkoitus oli saada ihmiset ajattelemaan merta, ei vain muovia,”
hän sanoi haastattelussa vuonna 2010.
Henkilökohtainen elämä ja terveys
Lindfors on puhunut avoimesti elämänsä haasteista. Hän kertoi kärsineensä anoreksiasta nuoruudessaan, painaen pahimmillaan vain 55 kiloa. Kokemus opetti hänen mukaansa sitkeyttä ja empatiaa.
Hän oli naimisissa näyttelijä ja tuottaja Katariina Lehtosen kanssa vuosina 2005–2013, ja heillä on kaksi yhteistä lasta. Lisäksi Lindforsilla on vanhempi poika aiemmasta suhteesta.
Nykyään hän elää rauhallista elämää, läheisessä suhteessa perheeseensä ja keskittyy uusiin taide- ja elokuvaprojekteihin.
Opetus ja palkinnot
Lindfors on opettanut useissa taide- ja muotoilukorkeakouluissa Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 1993 hänet kutsuttiin perustamaan uusi muotoilun opetussuunnitelma Kansas City Art Instituteen Yhdysvalloissa.
Uran varrella hän on saanut kymmeniä kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja, kuten:
Milanon triennaalin kunniamitali
Väinö Tannerin tienraivaajapalkinto
Georg Jensen -palkinto
Chicago Athenaeumin Good Design Award
Tokion muotoilupalkinto
Luova elämä Helsingissä
Nykyään Lindfors työskentelee edelleen Helsingin studiollaan, jossa muotoilu, elokuva ja kuvanveisto kohtaavat.
Hän esiintyy usein kulttuuritapahtumissa ja näyttelyissä, yllättäen yleisönsä rohkealla ja humoristisella otteellaan.
“Luovuus ei ole ura — se on tapa hengittää. Kun lopetan tekemisen, lopetan olemasta minä,”
hän sanoi haastattelussa vuonna 2024.
Stefan Lindfors on yhä elävä symboli suomalaiselle muotoilulle — levoton, utelias ja täysin oma itsensä.
