Suomalainen musiikkitaiteilija Lilli Paasikivi, yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista oopperajohtajista, on nyt ensimmäisellä täydellä kaudellaan Bregenzin festivaalin taiteellisena johtajana ja pääjohtajana.
Hän jatkaa merkittävää muutosta, joka alkoi heinäkuussa 2025 ja on jo tuonut yli 116 000 kävijää.
Hän elää yhä pitkässä ja vakaassa avioliitossa viulisti Jaakko Ilveksen kanssa ja jakaa aikansa Helsingin kodin sekä Bregenzin Bodenseen rannalla sijaitsevan asuntonsa välillä.
Varhainen elämä musiikkiperheessä
Lilli Katriina Paasikivi-Ilves syntyi 22. heinäkuuta 1965 Imatralla ja varttui kulttuuririkkaassa suomalaisessa perheessä.
Hänen vanhempansa Antti Ilmari Paasikivi ja Irmeli Soini tukivat hänen varhaista musiikki-innostustaan, ja hän kasvoi kahden sisaruksensa, Nelli Maarian ja Riikka Irmelin, kanssa.
Perhetausta ulottuu entiseen Suomen presidenttiin Juho Kusti Paasikiveen, minkä Lilli on todennut rauhallisella ylpeydellä.
Hänen lapsuutensa muotoutui Lahdessa, jossa laadukas musiikkikasvatus määritti arkea.
Hän soitti viulua, lauloi kuoroissa, kiersi koululaiskokoonpanojen mukana ulkomailla ja vietti 17-vuotiaana vaihto-oppilasvuoden Virginiassa Yhdysvalloissa.
Siellä yksi opettajista lausui sanat, jotka muuttivat hänen elämänsä suunnan.
“Sinusta voisi tulla hyvä oopperalaulaja,”
hänen amerikkalainen opettajansa rohkaisi tuona vuonna.
Opinnot ja varhaiset vuodet
Paasikivi valmistui Tiirismaan lukiosta vuonna 1986 ja jatkoi opintoja Tukholman Musiikkikorkeakouluun, josta hän suoritti lauludiplomin vuonna 1992. Vuosina 1990–1994 hän opiskeli myös Lontoon Royal College of Musicin oopperakoulussa.
Hän osallistui useisiin kilpailuihin, muun muassa Lappeenrannan laulukilpailuun vuonna 1992 ja Mirjam Helin -kilpailuun vuonna 1994.
Vuonna 1995 hän liittyi Suomen Kansallisoopperaan harjoittelijaksi ja vuonna 1998 hänestä tuli vakituinen solisti.
Haastavat mezzosopraanotehtävät nostivat hänet nopeasti talon avainäänien joukkoon.
Kansainvälinen läpimurto
Hänen kansainvälinen uransa kiihtyi vuonna 2000, kun hänet kiinnitettiin HarrisonParrott-toimistoon.
Hän esiintyi orkestereiden, kuten Berliinin filharmonikkojen, Lontoon filharmonikkojen, Los Angelesin filharmonikkojen, Münchenin filharmonikkojen ja New Yorkin filharmonikkojen kanssa.
Hän lauloi muun muassa Frickan Wagnerin Ringissä, Ebolin Don Carlosissa, Amneriksen Aidassa, Carmenin, Dorabellan Così fan tuttenessä sekä useita Saariahon ja Hosokawan teoksia.
Hän esiintyi Pariisin Théâtre du Châtelet’ssa, Aix-en-Provencen festivaalilla, Hampurin valtionoopperassa ja monissa merkittävissä konserttitaloissa.
Perhe-elämä ja äitiys
Vuonna 1997 Paasikivi avioitui viulisti Jaakko Ilveksen kanssa. Heillä on kaksi aikuista lasta: tytär Sini, kuvataiteilija, ja poika Juhani, joka työskentelee finanssiteknologian parissa Alankomaissa.
Hän on kertonut haastatteluissa, että äitiys ja kansainvälinen urakiire kulkivat usein limittäin. Hän esiintyi imetystaukojen välissä ja matkusti aika ajoin töihin äitinsä ja vauvojen kanssa.
“Yhden hetken lauloin Oopperassa ja tuntia myöhemmin vaihdoin vaippaa,”
hän muisteli humoristisesti.
Perhe on edelleen hyvin läheinen. He pitävät joka aamu yhteisen videopuhelun, vaikka olisivat eri maissa, ja juovat päivän ensimmäisen kahvin yhdessä.
Solistista taiteelliseksi johtajaksi
18 solistivuoden jälkeen Paasikivi teki rohkean uramuutoksen vuonna 2013 ja siirtyi Suomen Kansallisoopperan taiteelliseksi johtajaksi.
Hän oli ensimmäinen nainen kyseisessä tehtävässä Aino Acktén jälkeen.
Hänen kautensa sisälsi uusien oopperoiden tilaamista, ohjelmiston uudistamista ja suurten tuotantojen valvontaa.
Vuonna 2019 hän käynnisti Opera Beyond -hankkeen tutkiakseen digitaalisen näyttämötekniikan ja uuden teknologian mahdollisuuksia.
Hän tuki menestyneitä tuotantoja kuten Jää ja Innocence ja auttoi uudistamaan oopperatalon profiilia.
Työhön sisältyi myös vaikeita päätöksiä, jotka herättivät ajoittain julkista keskustelua. Hän on puhunut avoimesti johtamisen paineista.
“Paine kuuluu johtajan työhön,”
hän kuvaili tasapainoilua taiteellisen vision ja käytännön realiteettien välillä.
Uusi luku ja suuri muutos Itävallassa
Paasikivi aloitti ensimmäisen kautensa Bregenzin festivaalin taiteellisena johtajana ja pääjohtajana heinäkuussa 2025.
Hänen aloituskautensa on ollut vahva menestys, ja yli 116 000 kävijää osoittaa, että hänen ohjelmistonsa puhuttelee yleisöjä sekä paikallisesti että kansainvälisesti.
Hän on kuvannut johtamistyyliään kahden kulttuurin yhdistelmäksi:
“Pohjoismaista selkeyttä ja Keski-Euroopan intohimoa,”
hän sanoi kuvatessaan taiteellista linjaustaan.
Hänen johdollaan festivaali kokee suuren uudistuksen, joka keskittyy uusiin tuotantoihin, kansainvälisiin yhteistyöihin ja syvempään kulttuuridialogiin Suomen ja Euroopan välillä.
Keväällä 2025 Paasikivi palasi myös taiteellisiin juuriinsa pitämällä mestarikurssin festivaalin oopperastudiolle, ohjaten nuoria laulajia kohti tunnepohjaista tulkintaa ja vahvaa tarinankerrontaa.
“Tekniikka on tärkeää, mutta tunne tulee ensin,”
hän sanoi opiskelijoille mestarikurssilla.
Arki Helsingin ja Bregenzin välillä
Paasikivi jakaa elämänsä kahden maan välillä. Hän asuu osan vuodesta pitkäaikaisessa kodissaan Helsingissä ja osan Bodenseen rannalla Bregenzissä.
Hän ui aamuisin, vaeltaa vuorilla, pyöräilee rantaa pitkin ja tekee työtään näkymällä neljään maahan: Itävaltaan, Saksaan, Sveitsiin ja Liechtensteiniin.
Hän jakaa tasapainoisen ja tukevan arjen puolisonsa Jaakko Ilveksen kanssa, joka liikkuu Suomen ja Itävallan väliä tilanteen mukaan.
Hänen arjen rutiininsa ovat maanläheisiä: ruoanlaittoa, ulkoilua, kulttuuri-iltoja ja rauhallisia viikonloppuja perheen kanssa.
Hän on puhunut uteliaisuuden, rohkeuden ja optimismiin luottamisen tärkeydestä elämässään.
“Pelaa, vaikka pelottaisi,”
hän sanoo usein – motto, joka yhä ohjaa hänen tapaansa elää ja johtaa.
