Suomessa on nähty merkittävä muutos siinä, miten ihmiset maksavat tavaroista ja palveluista. Käteinen on lähes kadonnut päivittäisestä käytöstä kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Lähimaksukortit ja verkkomaksut ovat nyt arkipäivän välineitä kahvin, ruoan, vaatteiden ja matkalippujen ostamiseen.
Tämän muutoksen myötä valtion elimet ja rahoitusalan ryhmät työskentelivät rakentaakseen järjestelmiä, jotka liikuttavat rahaa nopeasti. Vuoden 2025 lopulla Maksuneuvosto siirsi vastuun suomalaisen pikamaksuratkaisun kehittämisestä Siirto Brand Oy:lle. Tavoitteena on, että ihmiset voivat lähettää ja vastaanottaa rahaa kaikkina aikoina ilman viiveitä.
Jatkuva pääsy ja nopeus: Odotukset kaikilla alustoilla
Reaaliaikaisiin maksujärjestelmiin kohdistuvat odotukset eivät rajoitu perinteiseen ostoksiin tai pankkitoimintaan. Jatkuva pääsy varoihin, olipa kyseessä sitten tapahtumat pyhäpäivinä, myöhään illalla tai eri alustoilla, nähdään nyt vakiotoimintona. Yksi alue, jolla tämä tulee erityisen selväksi, on verkkopalvelut, jotka vaativat välittömiä saldopäivityksiä.
Näihin kuuluvat casino alustat, joissa talletusten ja nostojen odotetaan käsiteltävän välittömästi keskeytymättömän käytön mahdollistamiseksi. Viiveet häiritsevät käyttäjävirtaa ja herättävät huolta järjestelmän luotettavuudesta. Pikamaksujärjestelmät tukevat näitä ympäristöjä varmistamalla, että varat siirretään, vahvistetaan ja näkyvät käyttäjien tileille ilman käyttökatkoksia.
Tämä teknologia on suunniteltu toimimaan 24/7, viikonloppuisin ja pankkiajan ulkopuolella, mikä ei aina ole mahdollista perinteisten pankkisiirtojärjestelmien kanssa. Samaa nopeustasoa odotetaan myös muissa digitaalisissa ympäristöissä, kuten sovelluksen sisäisissä ostoksissa, online-varausmoottoreissa ja reaaliaikaisissa mediaympäristöissä.
Tässä ei ole kyse mistään ylellisyydestä. Paljon käytetyillä alustoilla välittömät rahavirrat ovat osa palvelusuunnittelua. Ilman niitä käyttäjien luottamus heikkenee ja alustan sitoutuminen laskee. Suomen kehittämä pikamaksumalli vastaa suoraan tähän kasvavaan tarpeeseen jatkuvasti saatavilla olevasta reaaliaikaisesta taloudellisesta yhteydestä.
Pikamaksut ja niiden rooli digitaalitaloudessa
Verkkomaksut ovat nyt osa useimpien suomalaisten viikoittaista rutiinia. Noin 65 % ihmisistä suorittaa digitaalisia maksuja vähintään kerran viikossa palveluista, kuten suoratoistopalveluista, sähkölaskuista, matkalipuista ja vähittäisostoista. Yritysten siirtyessä yhä enemmän verkkokauppaan ja digitaalisiin palveluihin asiakkaat odottavat yhä enemmän maksujen tapahtuvan reaaliajassa.
Nopeus ei ole enää valinnaista. Kun maksu suoritetaan verkossa, asiakkaat odottavat välitöntä vahvistusta ja tilipäivityksiä. Viiveet luovat epävarmuutta ja johtavat asiakastyytymättömyyteen. Tämä pätee erityisesti palveluihin, joissa ajoitus on ratkaisevan tärkeää, kuten lippujen varauksiin tai rajoitetun saatavuuden tuotejulkaisuihin.
Reaaliaikaiset tapahtumat vähentävät myös yritysten operatiivisia riskejä. Välitön maksun vahvistus vähentää petosten, epäonnistuneiden maksujen tai virheellisten saldojen mahdollisuutta. Suomalaiset yritykset luottavat yhä enemmän näihin ominaisuuksiin varmistaakseen sujuvamman palvelun toimittamisen ja paremman taloushallinnon.
Käteinen katoaa, luottamus digitaalisiin järjestelmiin kasvaa
Suomi ei ole enää käteisvetoinen yhteiskunta. Suomen Pankin mukaan alle 10 % kuluttajista mieluummin käyttää käteistä esimerkiksi ruokaostoksiin. Päivittäiset maksutapahtumat ovat siirtyneet lähes kokonaan digitaalisiin kanaviin, ja tämä trendi on nyt syvästi juurtunut käyttäytymiseen, ei vain käteismaksuihin. Kaupunkikeskukset, kuten Helsinki, Espoo ja Vantaa, ovat tämän muutoksen edelläkävijöitä, joissa lähimaksupäätteet hallitsevat ja kassakoneita ei enää täytetä seteleillä.
Tämä muutos kertoo suoraan tämän ajan syvempää luottamusta rahoitusjärjestelmiin. Digitaalisia maksuja tukevat edistynyt todennus, korkeat salausstandardit ja valtion valvonta. Äskettäisessä suomalaisten maksutottumuksia koskevassa tutkimuksessa 62 % kuluttajista sanoi olevansa varma digitaalisten maksujen turvallisuudesta ja yksityisyydestä. Tämä luottamus on luonut pohjan edistyneemmille järjestelmille.
Suomen rahoitussektori, joka tunnetaan vakaudestaan ja innovatiivisuudestaan, on ollut keskeisessä asemassa tämän luottamuksen vahvistamisessa. Pankit, finanssiteknologian tarjoajat ja sääntelyviranomaiset ovat varmistaneet, että järjestelmät täyttävät sekä turvallisuus- että käytettävyysstandardit, mikä on kiihdyttänyt käteisen käytön vähenemistä älykkäämmän maksuinfrastruktuurin hyväksi.
Mobiilimaksusovellukset: Näkyviä, mutta eivät vielä ensisijaisia
Vaikka mobiilimaksusovellukset ovat Suomessa jo tunnettuja, ne eivät ole vielä ohittaneet korttipohjaisten maksujen ohi päivittäisessä käytössä. MobilePay, yksi Suomen tunnetuimmista sovelluksista, on asennettu miljoonille laitteille, mutta sen todellinen käyttö rajoittuu tiettyihin tilanteisiin. Vaikka 56 % suomalaisista ilmoittaa käyttävänsä MobilePayta vähintään kerran kuukaudessa, vain 3 % sanoo käyttävänsä sitä päivittäin.
Syyt ovat käytännöllisiä. Lähimaksukortit ovat usein nopeampia kasvokkain tapahtuvassa maksamisessa, erityisesti myyntipisteissä, joissa käyttäjät voivat napauttaa maksuja avaamatta sovellusta. Sitä vastoin mobiilimaksusovelluksia käytetään yleisemmin vertaisverkkojen kautta tehtäviin siirtoihin tai epävirallisiin tapahtumiin, kuten rahan lähettämiseen ystävälle tai yhteisen laskun maksamiseen.
Tämä kuluttajien tarpeen ja tarjonnan välinen käyttökuilu osoittaa, että vaikka mobiiliinfrastruktuuri on olemassa, se ei vielä korvaa perinteistä korttien käyttöä paljon tapahtuvassa ostoksissa. Sovelluskehittäjät ja rahoituslaitokset parantavat jatkuvasti integraatiota kauppiaiden alustoihin ja virtaviivaistavat käyttöliittymiä, mutta päivittäinen käyttö riippuu vahvasti tottumuksesta ja koetusta vaivannäöstä.
Siirto Brand Oy ottaa johtoaseman kansallisessa järjestelmässä
Suomen kansallisen pikamaksujärjestelmän kehittäminen on ollut vuosien työn alla. Vuonna 2022 maksuneuvosto käynnisti ohjelman, jolla tuetaan Euroopan keskuspankin standardien mukaista tilipohjaista, reaaliaikaista maksujärjestelmää. Aloitteen tavoitteena oli tarjota vaihtoehto perinteisille korttimaksuille, parantaa kilpailua ja vastata kuluttajien kasvavaan kysyntään nopeille ja luotettaville rahansiirroille.
Suomen Pankin koordinoima työryhmä laati vuonna 2024 Suomen pikamaksujärjestelmän sääntökirjan. Tämä asiakirja asetti standardit pikamaksujen turvallisuudelle, yhteentoimivuudelle, markkinoillepääsylle ja pitkän aikavälin hallinnolle. Siinä määriteltiin keskitetyn rekisterin, sidosryhmien palautemekanismien ja palveluntarjoajille asetettujen yhdenmukaisten suorituskykyvaatimusten tarve.
Lokakuussa 2025 Siirto Brand Oy valittiin järjestelmätoimittajaksi kilpailullisen arvioinnin jälkeen. Päätös perustui sen kykyyn toimittaa alusta, joka täyttää sääntökirjan kriteerit ja pystyy toimimaan kansallisella tasolla. Vastuu säännöstön kehittämisestä ja toteuttamisesta on nyt siirretty maksuneuvostolta Siirtolle, ja neuvosto valvoo jatkuvasti sääntöjen noudattamista ja järjestelmän eheyttä.
Kansallinen infrastruktuuri, jokapäiväinen vaikutus
Käyttöönoton jälkeen suomalainen pikamaksujärjestelmä tukee reaaliaikaisia siirtoja pankkien, vähittäiskauppiaiden, valtion palvelujen ja henkilökohtaisten tilien välillä. Tämä tarkoittaa, että vuokrat, sähkölaskut, verkkokauppaostokset ja jopa yritysten väliset maksutapahtumat käsitellään sekunneissa, kellon ympäri.
Kuluttajille järjestelmä lupaa ennen kaikkea mielenrauhaa, sillä he tietävät, että maksut saapuvat määränpäähänsä välittömästi ilman pankkien aukioloaikoja tai kolmansien osapuolten käsittelyaikoja. Kauppiaille se tarjoaa nopeamman selvityksen, alhaisemmat maksut verrattuna korttiverkkoihin ja sujuvamman asiakaskokemuksen.
Suomen siirtyminen perinteisistä menetelmistä täysimittaisiin pikamaksuihin tukee myös laajempaa eurooppalaista yhteentoimivuutta ja asettaa maan digitaalisen rahoitusalan modernisaation edelläkävijäksi. Nyt rakenteilla oleva infrastruktuuri heijastaa paitsi teknologian tilaa myös väestön odotuksia, jotka näkevät nopeuden, läpinäkyvyyden ja luottamuksen taloudellisen vuorovaikutuksen ehdottomina perusteina.
