Suomalainen uranuurtaja ja entinen YK:n apulaispääsihteeri Elisabeth Rehn, 90, elää nyt rauhallista arkea Kirkkonummella, missä hän jatkaa terävien, kokemukseen perustuvien näkemysten jakamista sodasta, ihmisoikeuksista ja globaalista turvallisuudesta.
Hän on ollut leski vuodesta 2004, jolloin hänen puolisonsa Ove Rehn kuoli, ja tänään häntä ympäröivät hänen lapsensa, lapsenlapsensa ja lapsenlapsenlapsensa.
Vaikka hän on eläkkeellä politiikasta ja YK-tehtävistä, häntä konsultoidaan ajoittain ajatushautomoissa ja kansalaisjärjestöissä, ja hän on viime kuukausina osallistunut uusiin keskusteluihin pakolaisten kotouttamisesta ja pohjoismaisesta resilienssistä.
Varhainen elämä
Elisabeth Rehn syntyi 6. huhtikuuta 1935 Helsingissä ja kasvoi Mäntsälässä, jossa hänen isänsä työskenteli kunnanlääkärinä.
Hän kuului ruotsinkieliseen perheeseen ja puhui usein siitä, miten talvi- ja jatkosota vaikuttivat hänen lapsuuteensa. Pakolaisperheet, haavoittuneet sotilaat ja sodan äänet olivat osa hänen varhaisimpia muistojaan.
Kymmenvuotiaana hän muutti sisäoppilaitokseen Kauniaisiin, missä hän oppi itsenäisyyttä ja kurinalaisuutta.
Hän kertoi haastattelussa, että koulun ankara ilmapiiri teki hänestä vahvan jo varhain. Koulun jälkeen hän opiskeli taloustiedettä Hankenilla ja valmistui vuonna 1957.
Perhe-elämä
Hän avioitui ekonomisti Ove Harald Rehnin kanssa vuonna 1955. He saivat neljä lasta: Veronican, Joakimin, Charlottan ja Johanin.
Perhe asui Helsingissä, muutti sitten Kauniaisiin ja myöhemmin Kirkkonummelle, jossa Rehn asuu edelleen.
Perhe kohtasi vaikean ajan vuonna 1979, kun heidän yrityksensä Rehn Trading kaatui ja taloudellinen turva menetettiin.
Rehn sanoo usein, että tämä aika muovasi hänen käsitystään vaikeuksista ja antoi voimaa tuleviin haasteisiin.
Hän on puhunut avoimesti myös puolisonsa menetyksestä vuonna 2004 ja kutsunut sitä yhdeksi elämänsä vaikeimmista hetkistä. Nyt hänellä on 13 lastenlasta ja 19 lastenlastenlasta.
Liike-elämästä politiikkaan
Ennen politiikkaa Rehn työskenteli liike-elämässä ja auttoi jopa tuomaan Tupperware-tuotteet Suomeen.
Myöhemmin hän toimi opinto-ohjaajana. Vuonna 1979 hän nousi eduskuntaan (RKP) viestillä demokratiasta, vastuusta ja yhdenvertaisuudesta. Hänen suorasukainen puhetyylinsä teki hänestä nopeasti tunnetun puoluerajojen yli.
1980-luvulla hän johti eduskunnan lakivaliokuntaa ja ruotsalaisen eduskuntaryhmän toimintaa.
Samalla hän työskenteli humanitaarisissa järjestöissä, kuten Suomen Punaisessa Ristissä ja UNICEF Suomessa.
Historiallinen puolustusministeri
Vuonna 1990 pääministeri Harri Holkeri nimitti Rehnin Suomen puolustusministeriksi — hänestä tuli ensimmäinen nainen Suomessa ja Euroopassa tässä tehtävässä.
Hän jatkoi myös Esko Ahon hallituksessa ja toimi samalla tasa-arvoministerinä.
Hänen tunnetuin ratkaisunsa oli F/A-18 Hornet -hävittäjien hankinta vuonna 1992. Hän on myöhemmin sanonut, että päätöksenteko oli liian suljettua ja nopeaa.
Hän ajoi myös lain, joka mahdollisti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen vuonna 1995.
Ministerikaudellaan hän painotti vahvasti varusmiesten arvokkuutta ja puuttui moniin arjen epäkohtiin, jotka olivat jääneet vuosikymmeniä huomiotta.
Rehn sanoi usein tunteneensa painetta olla nainen miesvaltaisella alalla, mutta halusi näyttää, että johtajuus ei riipu sukupuolesta.
Presidenttikampanjat
Rehnistä tuli koko maan tuntema hahmo vuoden 1994 presidentinvaaleissa, joissa hän pääsi toiselle kierrokselle ja sai 46,1 prosenttia äänistä Martti Ahtisaarta vastaan.
Se oli ensimmäinen suora kansanvaali, ja hänen menestyksensä yllätti monet. Hän oli ehdolla myös vuoden 2000 vaaleissa.
YK-työ konfliktialueilla
Suomen liityttyä EU:hun Rehn toimi hetken europarlamentaarikkona. Pian sen jälkeen Yhdistyneet Kansakunnat nimitti hänet erityisraportoijaksi entisen Jugoslavian ihmisoikeustilanteeseen.
Hän oli ensimmäisiä kansainvälisiä toimijoita, jotka vierailivat vastalöydetyillä Srebrenican joukkohaudoilla ja raportoivat Bosnian sodan julmuuksista.
Vuonna 1998 hänestä tuli YK:n apulaispääsihteeri ja erityisedustaja Bosnia ja Hertsegovinassa, missä hän työskenteli poliisijärjestelmän uudistamisen, pakolaisten paluun ja sodanjälkeisen vakauden parissa.
Hän liikkui vaarallisissa olosuhteissa ilman suojaa. Hän on sanonut, että joskus oli toimittava ennen ajattelua, koska epäröinti olisi voinut maksaa ihmishenkiä.
Eräässä podcast-tyylisessä haastattelussa YK-vuosistaan Rehn muisteli tapaamisia Kongon seksuaalisen väkivallan selviytyjien ja Balkanin sotien nuorten uhrien kanssa:
“Nämä tarinat eivät koskaan jätä sinua. Kannat niitä mukanasi.”
Yhdessä Ellen Johnson Sirleafin kanssa hän julkaisi myöhemmin vaikutusvaltaisen Women, War and Peace -raportin, joka muutti kansainvälistä politiikkaa naisten asemasta konflikteissa.
Media ja julkinen ääni
Vuonna 2012 Rehn juonsi Ylen keskusteluohjelmaa Elisabeth möter, jossa hän haastatteli maailman johtajia, kuten Kofi Annania, kuningatar Silviaa, Martti Ahtisaarta ja Liberian presidentti Ellen Johnson Sirleafia.
Yksi puhutuimmista jaksoista sisälsi Kim Jong-unin veljenpojan Kim Han-solin, joka kuvaili setäänsä diktaattoriksi — tapaus herätti kansainvälistä huomiota.
Rehn on puhunut julkisesti myös terveysongelmistaan, kuten vuoden 1980 lento-onnettomuudesta, joka aiheutti pysyviä selkävaivoja, sekä myöhemmistä sairauksista.
Hänen mukaansa positiivisuus ja huumori auttavat pysymään liikkeessä.
Näkemykset tänään
Rehn kommentoi edelleen maailman tapahtumia ja häntä pidetään kunnioitettuna — vaikkei enää etusivujen — äänenä Suomen ja kansainvälisen politiikan keskusteluissa.
Hän viettää suurimman osan ajastaan Kirkkonummella, mutta osallistuu julkisiin keskusteluihin, kun katsoo sen tarpeelliseksi, erityisesti ihmisoikeuksista, turvallisuudesta ja humanitaarisista kriiseistä.
Hän on hiljattain kritisoinut manipuloidun digimateriaalin lisääntymistä sodan keskellä. Tuoreessa haastattelussa hän reagoi voimakkaasti Gazasta leviävään harhaanjohtavaan kuvastoon:
“Kun näen idealisoituja kuvia samalla kun ihmiset kärsivät, minua oksettaa.”
Helsinkiläisessä rauhanfoorumissa pitämässään puheessa hän korosti periaatteita, joiden hän uskoo olevan välttämättömiä päättäjille:
“Oikeus, avoimuus ja ihmisarvo ovat ainoat todelliset painot epävakaina aikoina.”
Hän on myös puhunut Suomen muuttuneesta turvallisuusympäristöstä. Hän tukee Nato-jäsenyyttä, mutta uskoo, että Suomen on säilytettävä oma päätösvaltansa.
“Meistä tuli hyvin riippuvaisia Yhdysvalloista lyhyessä ajassa.”
Rehn on viime kuukausina tehnyt yhteistyötä pohjoismaisen turvallisuusverkoston kanssa ja osallistunut vuoden 2025 pakolaisintegraatiota ja kansalaisyhteiskunnan resilienssiä käsittelevään politiikkapaperiin, jossa hän hyödynsi parlamentti- ja YK-kokemustaan.
Vaikka hän ei ole enää aktiivinen politiikassa tai YK:ssa, Rehn sanoo seuraavansa maailman tapahtumia päivittäin ja antavansa rehellisiä, kokemukseen perustuvia arvioita aina kun häntä pyydetään.
Elämä 90-vuotiaana
Rehn elää nyt rauhassa Kirkkonummella, pitkän uransa muistojen ja usein vierailevien perheenjäsenten ympäröimänä.
Hän osallistuu paikallisiin tapahtumiin terveytensä sallimissa rajoissa, seuraa jalkapalloa tiiviisti Suomen Palloliiton kunniajäsenenä ja toivoo pääsevänsä Helmarien otteluun Tampereelle.
Kun häneltä hiljattain kysyttiin hänen toiveitaan arkeen, hän vastasi tutulla huumorillaan:
“Hyvät yöunet, viileämmät kesät ja ehkä kyydin stadionille.”
