Kun puhutaan suomalaisesta näyttelijästä ja muusikosta Joonas Saartamosta, moni ihailee hänen voimakasta näyttelijäntyötään, syvää ääntään ja taiteellista olemustaan.
Viime vuosina kiinnostus hänen yksityiselämäänsä kohtaan on kuitenkin kasvanut – erityisesti hänen entiseen parisuhteeseensa ja naiseen, jonka kanssa hän jakaa vanhemmuuden.
Joonas Saartamo ei ole tällä hetkellä naimisissa, ja hänen entinen kumppaninsa, Emilia, on hänen ainoan lapsensa, Sigridin, äiti. Sigrid syntyi vuonna 2013.
Pari erosi vuonna 2014, mutta he jatkavat yhteisvanhemmuutta rauhallisella ja kunnioittavalla tavalla.
Vaikka suhde päättyi, sen vaikutus Saartamon henkilökohtaiseen kasvuun on syvä ja inhimillinen.
Rakkaudesta yhteisvanhemmuuteen – Joonaksen ja Emilian tarina
Seiska-lehden (14.4.2014) mukaan Joonas Saartamo ja Emilia erosivat noin vuosi tyttärensä syntymän jälkeen.
Eron aikaan Joonas oli juuri muuttanut omaan asuntoon lähelle Emiliaa, jotta hän voisi pysyä aktiivisesti mukana tyttärensä elämässä.
Hän julkaisi Facebookissa myös viestin etsien sohvaa uuteen kotiinsa:
“Ei nahkaa, ei mitään karvaista… mieluiten sileä ja pehmeä. Alcantara kävisi hyvin,” hän kirjoitti.
Vaikka suhteen tarkka alkamisajankohta ei ole julkisesti tiedossa, Joonas on puhunut monissa haastatteluissa siitä, kuinka isyys muutti häntä – ja kuinka ero sai hänet kasvamaan henkisesti.
Tytär Sigrid – Voiman ja parantumisen lähde
Saartamon ja Emilian tytär Sigrid syntyi vuonna 2013. Anna-lehden haastattelussa (1/2024) Joonas muisteli dramaattista hetkeä, jolloin hän sai tietää synnytyksen alkaneen:
“Ryntäsin lentokentälle ja ilmoitin tiskillä, että tarvitsen heti lipun, koska lapseni on syntymässä.”
Hän ehti mukaan synnytykseen juuri ajoissa, ja myöhemmin hän totesi, että tämä hetki aloitti hänen henkilökohtaisen parantumisen ja itsetutkiskelun matkansa.
Vaikka pari erosi pian Sigridin syntymän jälkeen, Joonas on ollut vahvasti läsnä lapsensa elämässä. Hän huolehtii Sigridistä vuoroviikoin.
Ilta-Sanomien haastattelussa (1.12.2024) hän sanoi:
“Vanhemmuus on ollut elämän haastavin ja ihanin koulu.”
“Olin liikaa itselleni” – Miksi suhde päättyi
Vaikka Emilia ei ole koskaan puhunut julkisesti, Joonas on rehellisesti pohtinut omaa rooliaan erossa.
Me Naiset -lehden haastattelussa hän myönsi:
“Aiemmissa suhteissani epäonnistuin monta kertaa temperamenttini vuoksi.”
Hän on kertonut avoimesti käyneensä terapiassa ja tutkineensa sukupolvien yli periytyvää tunnettaakkaa – erityisesti isoisänsä, sodankävijä Hannes Vehniäisen kokemusten pohjalta.
Saartamon henkilökohtainen matka on tallennettu myös dokumenttiin “Tiedustelijat”, jossa hän käsittelee vaikenemisen kulttuuria ja sodan jättämää tunneperintöä.
“Kukaan meistä ei ole vapaa traumasta,”
Saartamo sanoo Anna-lehdessä.
“Sukutaustan tutkiminen tuo rauhaa.”
Elämää tänään – Isä, taiteilija ja yksityinen mies
Joonas asuu Helsingissä, missä hän tasapainottaa työtään näyttelijänä, muusikkona (artistinimellä Jonde) ja isänä.
Vaikka hän on julkisuuden henkilö, hänen yksityiselämänsä pysyy visusti omana.
Hän ei juuri julkaise perheaiheista sisältöä sosiaalisessa mediassa, ja on kertonut haastatteluissa kunnioittavansa muiden yksityisyyttä.
Iltalehdessä (1.12.2024), kun häneltä kysyttiin, miksei hän puhu suhteistaan, hän vastasi:
“On vaikea puhua suhteesta ilman että myös toinen osapuoli saa sanoa sanansa.”
Tiedämme kuitenkin, että hänen ja Emilian suhde perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen, ja he tekevät lujasti töitä tarjotakseen tyttärelleen tasapainoisen arjen.
Rakkauden ja menetyksen muovaama mies
Joonas Saartamon tarinaa ei tee erityiseksi julkkisjuorut tai punaisen maton kohut.
Sen tekee merkitykselliseksi hiljainen ja rehellinen tapa käsitellä kipua, isyyttä ja kasvua.
Hänen haastattelunsa kuvaavat miestä, joka ennen kamppaili vihan ja tunne-etäisyyden kanssa, mutta joka nyt arvostaa avointa vuorovaikutusta ja parantumista.
Dokumenttien, Anna– ja Me Naiset -lehtien sekä Ilta-Sanomien sanojen kautta Joonaksen matka kuvastaa monien suomalaisten perheiden hiljaista kestävyyttä:
“Toivon, että me nykyiset mutsit ja faijat osaamme ilmaista tunteita paremmin kuin aiemmat sukupolvet. Se antaisi lapsillemme työkalut käsitellä asioita.”