Rakastettu suomalainen laulaja-lauluntekijä ja runoilija Juice Leskinen kuoli 24. marraskuuta 2006 Tampere, Suomi, 56-vuotiaana, komplikaatioihin, jotka liittyivät krooniseen munuaisten vajaatoimintaan, diabetekseen ja aiempaan maksakirroosiin.
Rockin uranuurtaja, joka oli ollut dialyysihoidossa vuodesta 2005, joutui terveyden romahtaessa vaikeuksiin, kun hän siirsi hoitoja useiden viikkojen ajan syksyllä 2006. Hänen vaimonsa, Sari Leskinen, korosti myöhemmin, ettei Juice aikonut kuolla ja että hänellä oli edelleen tulevia matkasuunnitelmia varattuna.
Ura, joka määritteli suomalaisen rockin
Pauli Matti Juhani Leskinen syntyi 19. helmikuuta 1950 Juankoskella ja nousi yhdeksi Suomen arvostetuimmista sanoittajista. Ura 1970-luvun alusta 2000-luvun puoliväliin tuotti lähes 30 albumia ja yli 400 kappaletta, mukaan lukien klassikot Viidestoista yö, Syksyn sävel, Kaksoiselämää, Marilyn ja Musta aurinko nousee.
Hän oli myös julkaissut runoja, näytelmiä ja käännöksiä, ja hänet tunnettiin terävästä huumoristaan sekä pelottomasta yhteiskunnallisesta kommentoinnistaan.
Vuosien terveysongelmat
Juicen terveysongelmat alkoivat 1980-luvun lopulla, kun runsas alkoholin käyttö – joskus kolme suurta vermuttia ja jopa 12 olutta päivässä – johti maksakirroosiin. Vuonna 1988 hän vietti kuukauden sairaalassa, menetti 25 litraa nestettä ja näytti huomattavasti heikentyneeltä. Lääkärien varoituksista huolimatta hän jatkoi raskasta juomista ja tupakointia.
1990-luvun lopulla hänelle kehittyi tyypin 2 diabetes ja vaikea kaihi. Keväällä 2005 munuaisten toiminta heikkeni niin paljon, että hän joutui aloittamaan dialyysihoidot kolme kertaa viikossa. Hoito aiheutti hänelle ahdistusta, ja hän jätti usein käynnit väliin.
Syksy 2006 – vaarallinen viivästys
Antti Heikkisen elämäkerran Risainen elämä mukaan Juicen dialyysitauko venyi viiteen viikkoon syksyllä 2006. Sari-vaimo, huolissaan hänen kunnostaan, pyysi ystäviä auttamaan ja taivuttelemaan hänet sairaalaan.
Läheinen ystävä ja muusikko Mikko Alatalo, joka vieraili vain kolme päivää ennen kuolemaa, kertoi sanoneensa:
“Mee nyt dialyysiin Juice, muuten kuolet.” Juicen vastaus oli tyypillisen jääräpäinen ja humoristinen: “Ei mulle kukaan sano.” (Seiska-haastattelu)
Viimeinen päivä
Aamulla 24. marraskuuta 2006 Juice heräsi virkeänä, mutta iltapäivään mennessä vointi romahti nopeasti. Sari soitti ambulanssin. Ensihoitajat löysivät hänet lähes tajuttomana. Hänen viimeiset sanansa vaimolle olivat sekä arkiset että runolliset: “Anna viiniä.” Toivetta ei ehditty täyttää.
Juice menetti tajuntansa ambulanssissa ja kuoli myöhemmin samana päivänä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Kuolema oli nopea ja Sarin mukaan yllättävä:
“Hän uskoi aina palaavansa, kuten niin monta kertaa ennenkin.”
Hautajaiset ja jäähyväiset
Juicen hautajaiset pidettiin joulukuun alussa 2006 Tampereella, ja ne toimitti piispa Paavo Kortekangas. Sari piti tärkeänä, että tilaisuus päättyy Maamme-lauluun, kuten Juicen konserteissa oli tapana. Aluksi epäröinyt piispa suostui, ja kansallislaulu kajahti jäähyväisiksi.
Tilaisuuteen osallistui perhettä, ystäviä ja tunnettuja suomalaisia muusikoita. Ulkona fanit sytyttivät kynttilöitä hänen haudalleen Kalevankankaan hautausmaalla – perinne, joka jatkuu yhä hänen syntymä- ja kuolinpäivinään.
Juicen ikimuistoisimmat kappaleet
Juicen tuotanto kattoi rakkauden, politiikan, satiirin ja melankolian. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat:
- Viidestoista yö
- Syksyn sävel
- Kaksoiselämää
- Marilyn
- Musta aurinko nousee
- Rakkauden ammattilainen
- Pilvee, pilvee
- Norjalainen villapaita
- Ei elämästä selviä hengissä
- Dea Len
Nämä kappaleet soivat yhä radiossa ja striimauspalveluissa, tuoden hänen musiikkinsa uusien sukupolvien kuultavaksi.
Lesken muistot ja elämä tänään
Kahdeksantoista vuotta myöhemmin Sari asuu osan ajasta Suomessa ja osan Espanjassa. Hän muistaa Juicen syntymä- ja kuolinpäivänä sytyttämällä kynttilän ja hiljentymällä.
“Hän on aina sydämessäni. Uskon, että kun ihminen kuolee, henki ei koskaan katoa,” hän kertoi Ilta-Sanomille.
Tribuutit ja pysyvä perintö
Juicen kuollessa suomalainen media omisti paljon aikaa hänen elämänsä ja uransa muistelulle. Ylen TV-uutiset omisti illan pääuutislähetyksestä merkittävän osuuden hänelle (Ylen arkisto). Vuonna 2011 sai ensi-iltansa musikaali Juice – taiteilijaelämää, ja Heikkisen elämäkerta vuonna 2014 toi hänen tarinansa uudelle yleisölle. Hänen laulunsa soivat yhä radiossa ja Spotify-listoilla.
Ystävät muistavat hänet loistavana ja välillä ärsyttävänä, itsepäisenä ja loputtoman luovana.
“Ilman Juicea en tekisi omaa musiikkiani,” eräs artisti kirjoitti Facebookissa päivää hänen kuolemansa jälkeen (Facebook-muistokirjoitus).
Mies musiikin takana
Julkkisroolin takana Juice koki lapsuudessa kovia menetyksiä: kolme sisarusta kuoli nuorina, isä kuoli aortan repeämään ja isäpuoli oli väkivaltainen. Nämä kokemukset, yhdessä elinikäisen päihderiippuvuuden kanssa, muovasivat hänen taidettaan.
Yhdessä kuuluisimmista lauseistaan Juice tiivisti elämänfilosofiansa:
“Ei elämästä selviä hengissä.”
Hänen kohdallaan totuus tuli liian aikaisin – mutta hänen sanansa ja sävelensä elävät yhä, puhutellen sekä vanhoja että uusia kuulijoita.
