Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki on kotoisin Sysmästä Päijät-Hämeestä, maanviljelijäperheen poika. Hänen isänsä, syntynyt vuonna 1926, kuului sotien aikaan kasvaneeseen sukupolveen, ja hänen äitinsä työskenteli myös tilalla pitäen elämänsä täysin poissa julkisuudesta. Vanhemmat kasvattivat lapsensa Onkiniemen kylässä, peltojen, metsien ja Sääksjärven järvimaiseman keskellä.
Kuoppamäki on kuvannut vanhempiaan vaatimattomiksi, ahkeriksi ja rehellisiksi ihmisiksi, jotka antoivat hänelle vapauden valita oman tiensä. Nykyään hän ylläpitää lämpimän ja kunnioittavan suhteen vanhempiinsa, käy säännöllisesti Sysmässä, vaikka asuukin nykyään Espoossa perheensä kanssa.
Jo varhain lapsuuden kodin arvot olivat selvät. Rehellisyys, sinnikkyys ja vaatimattomuus kuuluivat arkeen, ja maatilan työt olivat jatkuvia. Silti vanhemmat eivät koskaan pakottaneet häntä jäämään tilalle.
He rohkaisivat opiskelemaan ja tutkimaan maailmaa. Kylän pieni kirjasto oli tärkeä, mutta Kuoppamäki on usein sanonut, että todelliset opettajat löytyivät kotoa.
Hän on muistellut avoimesti haastatteluissa:
“Isäni syntyi vuonna 1926, ja hän oli lähellä joutua rintamalle. Se tausta avasi silmäni sille, miten hänen sukupolvensa ajatteli ja eli.”
Sysmässä kasvaminen toi mukanaan vastuuta, mutta myös huumoria. Kuoppamäki on nauraen todennut, että hän ja hänen lapsuuden naapurinsa, tv:n nukkekoira Ransu, päätyivät molemmat suomalaisille tutuiksi kasvoiksi – toinen ekonomistina ja toinen lasten suosikkina. Työtoverit ovat kuvanneet häntä “ekonomistivitsien Elias Lönnrotiksi”, joka löytää huumoria kuivimmastakin datasta. Häntä on myös kiitelty mentorina: kolme hänen entistä tiimiläistään on sittemmin noussut pääekonomisteiksi.
Kuoppamäki viittaa usein itseensä “maatilan poikana ja herrasmiehenä”, ilmaus, jolla hän haluaa korostaa sekä maalaisjuuriaan että ammattiuraansa. Hän on selittänyt, että hänen isänsä sukupolven sotatausta herätti syvän kunnioituksen uhrauksia ja sinnikkyyttä kohtaan – arvoja, joita hän kantaa yhä työhönsä. Vanhempien esimerkki opetti myös vaatimattomuuden ja yhteisön merkityksen.
Lukeminen muuttui elinikäiseksi tavaksi. Hän on kertonut ahmineensa nuorena kaiken, mitä kylän kirjastosta löytyi, historiasta sotaromaaneihin. Aikuisena hän jatkoi lukemista sekä työn että harrastuksen vuoksi. Hän on usein maininnut Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kirjana, joka auttoi häntä ymmärtämään hänen isänsä ikäpolven ajattelutapaa.
Hänen uransa alkoi 1990-luvun lamavuosina tutkijana Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa, jossa hän selvitti ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia. Työ, hän on todennut, heijasti samaa läheisyyttä luontoon, jonka vanhemmat olivat hänelle maatilalla opettaneet. Myöhemmin hän työskenteli Suomen Pankissa ja useissa rahoitusalan johtotehtävissä ennen kuin hänestä tuli Danske Bankin pääekonomisti Suomessa.
Luonto on pysynyt hänen elämänsä ytimenä. Hän hakee voimaa lapsuuden maisemista Sysmästä ja mainitsee usein, kuinka näkymä Sääksjärvelle muistuttaa häntä juurista ja vanhempien rakentamasta perustasta. Vanhempien vaikutus näkyy myös siinä, kun hän puhuu julkisesti rahasta ja arvoista. Danske Bankin talouslukutaitokyselyssä Kuoppamäki huomautti, että nuoret keskustelevat rahasta useammin äitiensä kuin isiensä kanssa. Hän korosti vanhempien merkitystä taloustottumusten muovaajina ja terveiden rahasuhteiden rakentajina.
